Lähdimme aamulla molempien koirien kanssa. Sää oli tosi ihanteellinen, lämpötila 0 C:n tienoilla ja tyyntä. Koirat irti, ja molemmat hävisivät metsään. Noin 10 min. haun jälkeen Riki sai ajon, ääni kuului tosi hyvin ja voimakkaana. Puppe paineli ensin suoraan, ja ylitti tien kaartaen takaisin, näköhavainto pupesta kun hyppäsi ojan yli, oli pikkunen rääpäle. Ajoa kesti n.15 min. ja sitten hukka. Konsta huiteli omia reittejään, siinäpä se olikin Konstan päivän anti :( . Riki kyllä otti vielä toisenkin ajon, mutta sekin oli samanlainen "tumppiajo" kuin edellinenkin. Sitten hirvimiehet tulivat samoille alueille, niin katsottiin pareeksi lähteä pois, ettei vaan häiritä heidän pyyntiään. Kotiin tultuamme, alkoi syy ajojen takkuiluun syksynaikana selvitä; sisällä Riki alkoi taas samanlaisen pärskimisen ja aivastelun ja kuonon kaaputuksen kuin viime syksynä. Nenäpunkki tuo harmittava vitsaus, taas päässyt ryömimään koiran nenään. Ei muuta kun heti maanantaina soittamaan eläinlääkärille, ja pyytämään lääkekuuria  molemmille koirille. Jospa kuurin jälkeen ajot alkaa taas luistamaan. Toivotaan parasta.